• Teit tästäkin vaikeaa

    helmikuu 27th, 2016

    200116_II
    ”This comic is about a family member. To protect their identity, I won’t give names.”

    ”I ask for discretion, but I remind you, that I have the right to tell this story how I have experienced it.
    If people want me to speak warmly of them, they should behave better.”
    200116_II_2
    One day:

    [Phone vibrates as a sign of text message]

    [I scratch my head]
    Message: ”I am sorry I said what I said. Thinking of you and missing you. Message me at least if life is good.”
    200116_II_3
    Me thinking: ”I don’t know if I have the energy to keep on anger, but do I have the energy for…”

    Tantrums?
    Arguments?
    Me: ”STFU and listen!”
    Panic attacks?
    [I am hyperventilating]
    200116_II_4
    Me: ”I’d better write some confidants about this.”

    The evening of the same day:
    [Phone vibrates as a sign of text message]

    Message: ”Well, at least I said sorry.”
    200116_II_5
    Me thinking: ”You made this hard, then!”

    One Response to “Teit tästäkin vaikeaa”

  • Tämmöset on niin henkisesti kuluttavia, ja paniikkikohtauksia/ahdistusta tmv aiheutuksilla myös fyysisesti!
    Vielä enemmän anaalista, jos kuitenkin on perheenjäsen kyseessä ja on siis ”pakollisia”/välttämättömiä sidoksia ihmiseen muiden kautta, joka on kuitenkin itselle tavalla tai toisella myrkkyä :/ Viha on vahva ja kuluttava tunne, mutta toisaalta kun sekin kuuluu perustunteisiin niin silläkin ON oma tarkoituksensa ja kumpuaa muista fiiliksistä – kuten jos kokee ja tuntee itsensä loukatuksi, vähätellyksi, alistetuksi, jne.
    Sinulla on täysi oikeus tehdä päätöksiä ja toimia oman hyvinvointisi etusijalle ♥

    Pakko mainita että itsekin joskus sain eräältä narsistihtavalta tyypiltä ”anteeksipyynnön” täs öö olisiko 2-3 vuotta tapahtumien jälkeen, vaikka tiesin että motiivi oli ihan väärä ja ei todellakaan mikään pyyteetön teko. Selitinkin vähän mitä ongelmia on jälkikäteenkin tullut tämän henkilön takia, ja että pystyisin antaa anteeksi tarvitsen ensin ymmärrystä yleiseen kysymykseen; MIKSI toinen sanoi/teki näin jne. No, pitkän selvityksen ja kysymysten jälkeen vastaus oli se tyypillinen mitä odotin; itsekeskeinen ja ylimielinen, ilman mitään selvityksiä. Se siitä vilpittömyydestä tosiaan, en tiedä tän tuntemuksia mun vastauksesta mutta toivottavasti edes vitutti miten mun älykkyysosamäärässä teki taas pahan virhearvion ja että kauniit sanat+mielistely sumuttaisi mun pään :D En lähtenyt siis edes vastaamaan enää tyypille, koska tuollaisten ihmisten kanssa on turhaa kuluttaa omaa energiaa. Pyörikööt ”erinomaisuuksissaan” ja siinä tekopyhässä jaloudessaan~